Tämä kesä on ilmeisesti täynnä kaikenlaista. Vasta Elviksen silmä ja Aadan ampiaisen (tai muun ötökän) pistoksesta tulehtunut tassu ehti parantui kun eilen löydettiin Aada jo korkealta kuusesta.
Kävi tosiaan vähän hassusti.. Oltiin käymässä Wiltsun äidin luona ja tultiin ihan normaalisti kotiin, katseltiin vähän aikaa telkkaria ja sitten ajattelin mennä nukkumaan.. Tyttöä ei kuitenkaan löytnyt mistään unikaveriksi ja menin kämpän käännettyämme katselemaan ulos, ettei se vain olisi päässyt livahtamaan mistään välistä. Ensin oli ihan hiljaista, muttasitten huvikseni kutsuin Aadaa ja heti kuului sydäntä särkevä 'maaaaauuuuuuuuuuu'.
Oli helppoa seurata ääntä ja paikantaa se pihan nurkassa olevaan kuuseen. Melkein 8 metrissä kökötti meidän prinsessasisäkissamme! Ei muuta kuin Wiltsua kutsumaan apuun, joka reippaasti lähtikin kiipeämään puuhun, kun oli kuulemma niin helposti kiivettävä puukin. :) Naapurikin siinä ilmestyi paikalle, sen verran kovaa neiti availi äänijänteitään kuusessa.
Näppärästi se siellä näytti myös liikuskelevan, oksilta toisille ja näytti alussa jopa hyppäävän sieltä syliin, sen verran kova hätä näytti olevan maanpinnalle.
Pelastus sujui hyvin, Wiltsu kiipesi taitavasti puuhun ja nosti Aadaa aina alemmalle oksalle ja siirtyi laskeutui sitten itse. Aada olisi kyllä mielellään roikkunut Wiltsussa kiinni koko ajan mutta antoi itsensä laskea aina hetkeksi odottamaan.
Pelastusoperaation jälkeen tyttö näytti vähintäänkin nololta..
Ja pihalta löytyi myös itse pääepäilty. Ehkäpä Muusa on jahdannut Aadan puuhun. Iskä epäili, että se on vain halunnut estää tyttöä karkaamasta. :D Voihan se olla, että joku muukin on tytön pelästyttänyt, mutta aika tyytymättömältä Muusa näytti, kun sisäprinsessaa kannettiin takaisin sisälle..
Mitähän huominen tuo tullessaan?
Huh, olipa aikamoinen seikkailu! Olipa hyvä, että Aada oli valinnut puun johon oli helppo kiivetä ;-) En halua kyllä edes arvailla miten oma kiipeäminen olisi tarvittaessa sujunut (luultavasti huonosti)...
VastaaPoistaJoo oli kyllä.. onneksi ei käynyt mitään ja reissu loppui onnellisesti. Eihän se kyllä paljoo yli tuntia kadoksissa ollut mutta silti sylissä loppuillan ja yön ja tänäänkin ollut kovasti hellyydenkipeä.. :)
VastaaPoistaKyllä se uloskin mielellään lähtis, on aikamoisesti rohkaistunut täällä, kun pääsee niin usein ulkoilemaan.. Jostain ovestahan se oli salamana meiän ohi karannutkin..
Luluhan kerran jonotti tossa mun oven takana, et pääsis sisään... Ystävällinen naapuri soitti sit ovikelloa, et tää sun kissa on oven väärällä puolella :-D Et on ne toisinaan tosi nopeita liikkeissään!
VastaaPoista